torstai 11. helmikuuta 2010

Työminä ja työvaatteet

Kipeänä kotona pötkötellessä tulee surffattua netissä hieman enemmän kuin normaalisti. Yleensä en ikinä osta mitään H&M:lta, koska vuosia sitten nuorempana hankin kyseisestä puljusta valitettavasti melkein kaikki vaatteeni. Kyllästyin pian vaatteiden huonoon laatuun ja päätin, että nyt tämä loppuu. Yleensä en edes löydä HM:sta mitään, jos paikanpäälle satun menemään. Kuitenkin nettisurffauksen yhteydessä tulee toisinaan tehtyä poikkeuksia, kuten nytkin.
Puolisen vuotta sitten HM:ssä käydessäni ihastelin kaunista ryppyhametta. Jätin kuitenkin hamosen suosiolla kauppaan, mutta kuinkas ollakaan hame olikin nyt netissä alennuksessa. Vaikka hame olikin vain viiden euron alennuksessa, niin silti on se edullisempi kuin aiemmin.. Mitä mahtavaa selitystä.



Kaikki hankintani liittyvät nykyään useammin työelämään kuin "normielämääni" Nyt kun vihdoin olen mieluisassa työssä, mutta jossa valitettavasti joutuu pukeutumaan hyvinkin asiallisesti, olen etsiskellyt asiallisia mutta persoonallisia työhousuja. Stockmannin kanta-asiakaslehdessä ollut juttu nuorekkaasta työpukeutumisesta jäi kummittelemaan mieleeni. Erityisesti siinä esiintyneet haaremihousut näyttivät aivan ihanilta. Sellaisiin törmäsin samaisessa verkkokaupassa. Nyt sitten vain odotellaan, näytänkö housuissa liian töppöjalalta. Mutta kaikenkaikkiaan aivan ihana stailaus ja vaatteet alakuvassa Stockmannin juttussa olleella kauniilla naisella...



Kolmas vaatekappale, jonka löysin, olivat aivan normaalit suorat housut. Inhoan pitää töissä housuja, koska ne eivät koskaan tunnu tarpeeksi siisteiltä tai sitten ne tuntuvat aivan hirveiltä päälläni. En vaan osaa olla yhtään suorissa housuissa. Edelleenkin yritän löytää sellaisia yksiköitä, joissa en tuntisi itseäni teeskentelijäksi.


Verkkokaupoissa ostostelu on siitä ihanaa, että tuotteet voi palauttaa, jos ei ole niihin ihan täysin tyytyväinen. Voihan tuotteet aina palauttaa mistä tahansa ne ostaa, mutta ainakin minulle verkkokaupoista hankkimani vaatteet ovat useimmiten joko täysin passeleita tai sitten ihan hirvityksiä. Jäädään siis odottelemaan, kumpaa sorttia nämä hankinnat ovat.

Uusia, odotettuja hankintoja

Olemme pitkään etsiskelleet meidän makuumme sopivia tarroja piristämään valkoisia keittiön seinälaattoja. Aiemmin etsin sopivia omistusasuntoni vessan piristykseksi, mutta nyt muuton jälkeen vuokra-asuntomme keittiö kaipaili piristystä. Lappeenrannan Prismasta vihdoin löysimme etsimämme.

Tarrakuviot ovat tarra-arkilla jokainen kuvio erikseen irrotettavissa ja liimattavissa. Siinäpä sitten pääsikin toteuttamaan itseään, kun yritti saada tarroista järkevän kokonaisuuden. Ihan hauskahan siitä tuli, vai mitä?! Naivistisella tavalla ainaskin..

Yhdessä pakkauksessa oli kaksi tarra-arkkia ja kustansi muistaakseni noin 7 euroa.




Toinen suuresti harkittu hankintamme on vuosien kärvistelun jälkeen ihkaoikea tv-taso. Olen niin onnellinen siitä. Taso on kotimaista tuotantoa( E J Hiipakka Oy) ja ainakin meidän silmäämme se miellytti huomattavasti enemmän kuin monet muut paljon kalliimmat tasot. Kaunis lasilevy tason päällä on ihana yksityiskohta.



Kissat eivät uutuuksista ole korvaansakaan lotkauttaneet. Vain sauna kelpaa heille.. Minttu onkin aikamoinen saunakissa. Se peittoaa saunomisellaan kaikkein kovimmat ihmissaunojat. Neiti nimittäin saattaa viihtyä kuumassa saunassa tuntikaupalla ja poistuu lauteilta viimeisimpänä. Aikamoinen neiti meillä!


torstai 4. helmikuuta 2010

Uusi koti, uudet kujeet

Uuden kodin myötä kissat ovat saaneet uutta intoa leikkeihinsä. Minttukin tuntuu hieman kypsyneen muuton seurauksena, mikä on pelkästään plussaa meidän pikku perheelle. Pörri saa enemmän omaa aikaa ja kun on leikin aika, niin siitä otetaan sitten kaikki irti.


Kissat tuntuvat tietävän, ettei ihmismamma pidä ikävistä leikeistä. Yleensä nämä ikävät leikit pitävät sisällään sen, että Minttu marisee ja valittaa, kun Pörri kiusaa - useimmiten tämä valitus ja marina saa alkunsa siitä, kun Minttu vaivihkaa täppii ja härnää Pörriä. Ei ole siis vaikea arvata, mitä tuon seurauksena tapahtuu...


Omituisinta onkin, että välillä kissat painivat hiki otsalla täydessä hiljaisuudessa. Ehkä tällöin molemmat ovat leikissä täysin rinnoin mukana, mutteivat halua mamman keskeyttävän ihania paineja. Kaksi kissaa vääntää lattialla täpinöissään toistensa kimpussa ilman että pihaustakaan kuuluu..




torstai 19. marraskuuta 2009

Synttärit

Täytin 30 vuotta.. mikä itseasiassa ei tuntunutkaan niin pahalta kuin olisi voinut luulla. Ehkä olen jo ihan tarpeeksi ikäni vuoksi kärvistellyt, joten pyöreitten täyttäminen oli oikeastaan ihan mukavaa.Kyseessä oli pienimuotoiset ihan oikeat aikuisten juhlat: söimme kolmen ruokalajin illallisen sekä pelasimme seurapelejä ja maistelimme alkoholijuomia. Illan päätteeksi kaikki vieraat lähtivät kiltisti omiin koteihinsa nukkumaan.

Minua muistettiin muun muassa kuvissa esiintyvillä Festivo-kynttilänjaloilla sekä taiteella. Siskoltani sain hänen omaa taidettaan, joka miellyttää minua kovasti ja kumppaniltani ihanan kissataulun nimeltä "Kylkimyyryä".

lauantai 14. marraskuuta 2009

Kulmakunnan kovin vessanpönttö-Pörsi

Pörselmillä on jokin ihme fiksaatio vessanpöntöihin. Jännittävin asia ikinä on, kun vessanpönttö vedetään. Olemmekin miettineet, että jos Pörsi olisi ihminen, hän varmasti olisi putkimies. Äijä mikä äijä tämä meidän Pörselmi.Aamun rutiineihin kuuluu, että vessaan tullaan aina mamman seuraksi ja yleensä myös pönttö sekä pöntön vieressä oleva suihku merkataan. Kissojen leikit ovat välillä aika hurjaa sorttia, kun ottaa huomioon Mintun ja Pörsin kokoeron, mutta kyllä meidän armaasta herkkä puolikin löytyy, varsinkin kun neiti on kasvanut aikuiseksi ja on antanut Pörsille hänen tarvitsemaansa omaa aikaa. Herra on viime aikoina ottanut omaa aikaa parvekkeella kanervien seassa. Pörsi on nimittäin huomannut,että kanervien joukosta on varsin otolliset näkymät lähipuihin ja niissä kököttäviin paisteihin. Ensin en millään meinannut suostua siihen, että katti olisi tuhonnut kanervani, mutta enää en ole hennonut kieltää Pörsiä mieliharrastuksensa parissa. Voin kuvitella mustiaisen ajatukset: "Älkää nyt vahingossakaan paljastako piilopaikkaani noille paisteille tuolla puussa..mur!"

kaunis, kauniimpi, kaunein Minttu

Mintun aikuistuttua on neidistä kuoritunut oikea kaunotar. Nättejä kuvia saa räpsittyä vaikka millä mitalla, kunhan vaan tytteli jaksaisi olla tarpeeksi pitkään paikallaan.
Vaikka kuinka nätti neiti on kuvissa, niin ehkä tämä kuva kuitenkin kertoo Mintun luonteesta enemmän. Hyi, kun mamma täällä tällaisia totuuksia paljastelee..

maanantai 9. marraskuuta 2009

Urhea Pörri vs. paskakissa

Ja jälleen paskakissa on terrorisoinut karvaystäviemme auvoista kissanelämää. En olekaan blogissani paskakissasta aiemmin maininnut, vaikka tämä kyseinen rontti järkytti viime kesänä syvästi miltei jokaista lähipiirini kissaa.

Paskakissa siis asustelee mitä ilmeisimmin jossain vanhempieni kotitalon lähistöllä ja on olemuksellaan sekä toiminnallaan saanut miltei jokaisen lähipiirini kissan pois tolaltaan. Pörrin ollessa vanhempieni luona vierailulla jopa paskakissan kohtaaminen viime kesän loppupuolella muutti urhean Pörselmin olemuksen hetkellisesti rehvakkaasta aremmaksi kissaksi. Paskakissa on siis todellakin nimensä brutaalilla käytöksellään ansainnut, sillä se viime kesänä puri pientä ja suloista Minttuamme, joka juuri oli valjaissa ulkoilemassa. Pörselmi on mitä ilmeisimmin ottanut yhteen paskakissan kanssa useampaan otteeseen, mistä saimme myös näyttöä alkusyksystä. Pörselmiä oli purtu pahasti etutassusta, minkä paraneminen kesti pitkään ja luulimmekin, että jalka oli saatu jo kuntoon ja paskakissasta päästy ainakin henkisellä tasolla eroon.
Kuinka väärässä olimmekaan.. Ihmetys oli nimittäin suuri, sillä viikonloppuna siivotessa löysin sohvalta kummallisen hammasta muistuttavan palasen, jota ensin luulin kynnenpalaseksi. Kävin Pörselmin kynnet ja hampaat läpi eikä kissalla näkynyt minkäänlaista merkkiä hampaiden tai kynsien murtumisesta. Myöskin Mintun kohdalla tilanne oli sama. Ihmettelimme kummallista löytöämme parin päivän ajan, kunnes huomasimme Pörrin etujalassa, juurikin samaisessa jalassa kuten aiemmalla kerralla, karvattoman kohdan ja ison, verisen ruven. Päättelimme, että hammas on mitä ilmeisimmin ollut Pörri-paran etujalassa useamman kuukauden ajan koteloituneena.
Taistelutanner on tainnut syksyisessä metsässä tömistä, kun urhea Pörsini ja paskakissa ovat kiivaasti ottaneet yhteen. Ja jos paskakissalta todellakin on hammas tässä taistelussa murtunut, on se mitä todennäköisimmin saanut ansionsa mukaan.

Luulenpa siis,että paskakissa on leikkaamaton ja erittäin reviiritietoinen kissa eikä tällaiselle sisäsyntyiselle luonteelleen voi juurikaan mitään. Onkin erittäin vastuutonta pitää leikkaamattomia kissoja vapaana, jotka sitten tälla tavalla terrorisoivat muita viattomia kissoja. On surullista ajatella, että näin vastuuttomia omistajia löytyy, jotka eivät pidä huolta kissoistaan. Järkyttävintä tässä on se, että paskakissa on käynyt puolustuskyvyttömien kissaparkojen kimppuun, kuten Mintun kohdalla kävi.