Silmälasi- ja kissajuttua

Hankin siis viikko sitten uudet silmälasit ja olen totutellut niihin nyt viikonpäivät. Voin sanoa, että uudet lasisini miellyttävät minua todella ja tuntuvat niiltä ainoilta ja oikeilta, parhaimmilta pokilta ikinä (vähän pitää hehkuttaa.. ;)). Olen jostain syystä aina ajatellut, että silmälasien pitää olla rouheat ja särmikkäät, koska olen välillä persoonaltanikin aika särmikäs (voikohan noin sanoa..). Joka tapauksessa nyt vasta olen tajunnut, että jos on persoonaltaan näkyvä ja huomiotaherättävä tyyppi, niin eihän sitä persoonaa ole pakko esimerkiksi silmälaseilla korostaa. Ja varsinkin kun olen aina inhonnut enemmän tai vähemmän silmälaseja.. Olen siis näihin laseihin tosi tyytyväinen ja olen yrittänyt työstää ajatusta siitä, että voisin täysin hyväksyä ulkonäköni ja itseni myös silmälasien kanssa. Nyt, ehkä ensimmäistä kertaa, voin sanoa, että alan olla sinut näiden rillien kanssa. Ehkä jotkut saattavat ajatella, että my god tehdä nyt noin iso juttu silmälaseista, mutta minulle silmälasini ovat jotenkin aina olleet aika arka paikka.

Yritin häivyttää taustaa, ettei kukaan hoksaa, missä olen kännykkäkameralla itsestäni kuvia räpsinyt. Kukaanhan ei varmaan tajua, että vieressäni on vino pino vihreitä mappeja.. Missäköhän on tuollaisia mappeja, olisko työpaikalla... ei, ei ;).


Eilen käväisin kaupungilla ennen kissavahtikeikkaani ja reissullani satuin näkemään aivan ihanan kissapaidan erään suloisen pikkukaupan ulkopuolella. Kyseessä on aivan ihana trikoopaita ihanalla logolla. Katsokaa ja ihastukaa. Paita on Taikatuun (www.taikatuu.net) tuotantoa ja on ihan ihana ihana ihana. Oon ihan hullu kissanainen!