perjantai 27. helmikuuta 2009

Työkengät - ensi askel aikuisuuteen

Minua on monesti mietityttänyt niinkin hassu asia, kuin työkengät. Alunperin käytin töissä Schollin sandaaleja, koska ne ovat ensinnäkin ihan hauskan näköiset ja toisekseen ns.terveyskengät (inhoan sitä sanaa... varmasti saksalaisten keksimä nimitys). Kuitenkin mitä ns.aikuisempaan työympäristöön olen siirtynyt, sitä enemmän mulle on tullut mieleen,että myös työkenkien tulisi olla fiksun näköiset. Alkuvaiheessa käytin ulkokenkiä myös sisällä, jotka tietenkin aina sointuivat sopivasti muuhun asuuni. Kuitenkin mitä pitempään toimistohommia olen sisätiloissa pakertanut, sitä mukavuudenhaluisammaksi sitä on kenkien suhteen tullut. Toisin sanoen talvikengät kuumottavat ja saappaat ahdistavat jalassa jne. Nyt olen siis täysin siirtynyt aikuisten maailmaan, sillä omistan kahdet korolliset ja naiselliset klip-klop-kengät, joita töissä käytän. Terveyssandaaleja en enää käytä oikeastaan ollenkaan ;). Ostin muutama kuukausi sitten laadukkaat kävelykengät ihan töissä käytettäviksi. Sattumalta sain käsiini myös toiset samantyyppiset kengät, jotka sopivat myös työympäristöön. Olenkohan maailmassa ainoa ihminen, joka miettii, millaisia kenkiä on toimistossa sopiva ja hyvä pitää...

Joka tapauksessa olen tullut siihen lopputulokseen,että on myös hyvä käyttää sisäkenkiä, koska muuten jalat hikeentyvät ja muhivat talvikengissä, saappaissa tms. koko työpäivän ja sitäpaitsi harvemmin nyt kuitenkaan esim.korolliset saappaat ovat niin hyvin muotoillut,että niitä koko päivän jaksaisi jalassa pitää. Tai ainakin niin minä sen ajattelen.. Ehkä myös tähän vaikuttaa se,että olen perinyt kasvavan vaivaisenluun äidiltäni, minkä takia joudun miettimään aika tarkkaan, millaisia kenkiä minun kannattaa käyttää. Nyt kun noita kenkiä näin kuvista katselen, niin nehän ovat melkein identtiset... :).

Mutta tähän loppui jorinat työkengistä. Viikonlopuksi olen menossa Helsinkiin kuukauden vanhaa kummipoikaani tapaamaan. Tämä on ensimmäinen tapaamisemme, mikä on ainakin minusta aika jänskää. En sitten Norpasta tiedä, mitä hän ajattelee (tuskin kyllä ajattelee yhtään mitään muuta kuin ruokaa ja nukkumista...). Tuntuukin vähän hassulta olla pitkästä aikaa erossa kissuleista. Tämä onkin sitten Mintun ensimmäinen kerta, kun Minttu lähtee yökylään ilman tuttuja ihmisiä, nimittäin M&P menevät siskoni luo viikonlopuksi. Onneksi rohkea Pörselmi lähtee mukaan, ettei Mintun tarvitse ihan peloissaan olla. Kiva on sitten kuulla, mitä Pörselmi ja Minttuli ovat vierailun aikana keksineet ;).

3 kommenttia:

  1. "Sattumalta sain käsiini myös toiset samantyyppiset kengät, jotka sopivat myös työympäristöön."

    Hmmh, vai tippui sulle taivaasta kengät? Vai kadultako löysit? Eiköhän JOKU ystävällinen ihminen lahjoittanut ne? Joku äärettömän mukava ja täysin pyyteetön henkilö, jonka ei edes tarvitse mainita asiasta, koska kyllä sinä mainitsisit tuollaisen pyyteettömän teon blogissasi? ;)

    Noh, vitsit vitsinä, mutta pylly pois tyynyltä, kuten mummo aina sanoi (tuo sanonta saa muuten aina kavereilta täysin spontaanin "Häh?" -kommentin). Kivat kengät, hyvä että kelpasi. (Onhan noi ne multa saadut?)

    Ja Norppa? Onko se nyt oikeasti sen poitsun nimi? Vaiko vain tekonimi?

    Äiti on varmaan katkera, kun ei saa kissoja... ;)

    VastaaPoista
  2. Niin, ja mie mietin kanssa töihin sopivia kenkiä. Mulla on Vagabondin läpsyt siellä, mutta oon aatellut hommata jotkut muut, ne ei kuiteskaan ole maailman mukavimmat kengät.

    VastaaPoista
  3. Olen ikuisesti kiitollinen, kun kyseiset kengät sain Sanna-siskolta ilmaisiksi.. happy now;)?

    Norppa on tekonimi.. oikea nimi pidetään salaisuutena ristiäisiin saakka.

    VastaaPoista